Aika usein näkee yllä olevaan kysymykseen vastattavan, ettei ainakaan autohommissa tee yhtään mitään. Samaan hengenvetoon todetaan, että näillä ydintäytelangalla ehkä hitsataan jotain valtamerilaivoja, mutta kyselijän olisi parasta hommata joku (kallis) mig/mag laite kaasupulloineen ja muineen. Luonnollisesti hinta nousee kokonaisuudessa vähintään 600e paremmalle puolelle, helposti jopa tuplasti sen. Huvittavaa sinänsä, että jotkut valittavat, ettei näillä valovirralla toimimivalla ydintäytelankakoneilla pysty hitsaaman vähänkään paksumpaa plootua kun koneen lämpösuoja leikkaa kiinni. No, pystyykö näillä sitten ylipäätään mihinkään, jos ohuita ei kannata yrittää ja paksuun ei pysty?
Tässä kesän aikana olen kärytellyt ihan muutamaa lankametriä vaille kaksi pientä 0,9kg rullaa yditäytelankaa tuohon kesärohjoon ja mielestäni tällä halvalla Gernillä olen saanut aikaiseksi sen mitä olen halunnutkin. Ehkä jälki ei ole ihan niin kaunista mitä kunnon koneella olisin (ehkä) saanut aikaan tai edes lähellä sitä mitä osaava tekijä olisi tehnyt pajalla, mutta ymmärtääkseni hankintahinta on nyt kuoletettu kirkkaasti. Pakoputkiston osat maksoivat suurin piirtein 200e (tarkempi laskenta pitää vielä tehdä, kun jaksais), kun tarvikeputkiston pelkkä viimeinen y-haara maksoi saman verran. Kaiken lisäksi putkisto on x-haaraa lukuunottamatta tehty mutkista tasakokoisella putkella, ts. virtauksen kannalta useimpia tarvikeputkia paremmasta materiaalista. Koneen hankintahinta tuli kuoletettua jo tässä ja bonuksena on nyt sitten laiteltu se pintapellityskin takakulmasta kuntoon. Kai siitäkin joku autopaja olisi rahaa halunnut? Kun tuosta koneesta on nyt tullut jo jonkinlaista kokemusta, ajattelin laittaa pienen FAQ:n näistä valoviralla toimivista ydintäytelankakoneista (yhden koneen kokemuksella, lista on suorastaan tyhjentävä ;)
Kuvassa näkyy hyvin minkälaista jälkeä ydintäytelankakoneella saa aikaan: ruosteinen kohta palaa puhki (yläreunassa keskellä), reikien täyttö tekee mahdottomia makkaroita ja klönttejä (rei'än vieressä ja kuvan vasemmassa yläreunassa) mutta kunnolliseen peltiin saa (sattumalta) aikaan ihan toimivaakin saumaa.
Ai niin, Sierran peltityöt on tältä erää tehty, jätän rekisterikilven tienoon ruosteet ja apukuskin puolen toiseen kertaan. Maalasin nyt korjatun kohdan alle sinkkimaalia sekä kyljen, että pohjan puolelle, sen jälkeen vielä valkoinen pohjamaali. Edessä on vielä muutamien kolojen kittaus ja pintamaali sekä ruostesuojamassa pohjaan.
Tässä kesän aikana olen kärytellyt ihan muutamaa lankametriä vaille kaksi pientä 0,9kg rullaa yditäytelankaa tuohon kesärohjoon ja mielestäni tällä halvalla Gernillä olen saanut aikaiseksi sen mitä olen halunnutkin. Ehkä jälki ei ole ihan niin kaunista mitä kunnon koneella olisin (ehkä) saanut aikaan tai edes lähellä sitä mitä osaava tekijä olisi tehnyt pajalla, mutta ymmärtääkseni hankintahinta on nyt kuoletettu kirkkaasti. Pakoputkiston osat maksoivat suurin piirtein 200e (tarkempi laskenta pitää vielä tehdä, kun jaksais), kun tarvikeputkiston pelkkä viimeinen y-haara maksoi saman verran. Kaiken lisäksi putkisto on x-haaraa lukuunottamatta tehty mutkista tasakokoisella putkella, ts. virtauksen kannalta useimpia tarvikeputkia paremmasta materiaalista. Koneen hankintahinta tuli kuoletettua jo tässä ja bonuksena on nyt sitten laiteltu se pintapellityskin takakulmasta kuntoon. Kai siitäkin joku autopaja olisi rahaa halunnut? Kun tuosta koneesta on nyt tullut jo jonkinlaista kokemusta, ajattelin laittaa pienen FAQ:n näistä valoviralla toimivista ydintäytelankakoneista (yhden koneen kokemuksella, lista on suorastaan tyhjentävä ;)
- Tekeekö yditäytelankakoneilla mitään? Tekee, tavalliset autoharrastajan tarpeet kuten pellit ja putkistot räpsii kyllä kasaan, kun on edes vähän kärsivällisyyttä opetella (pois vanhasta) uuden koneen tavoille. Paksumpiseinäinen pakoputki on auton pintapeltejä selvästi helpompaa hitsattavaa.
- Kone vaan räpsyy ja polttaa reikää, eihän tällä tee mitään? Koneen virta ja/tai langan nopeus on liian suuri. Tyypillisesti koneen ääni tällöin voimakas Zräp, Zräp, Zräp ja kone on käytännössä koko ajan sytytystilassa. Jokaisen räpsyn aiheuttaa valokaaren sammuminen ja uudelleen syttyminen joko langan pohjaamiseen hitsattavaan metalliin tai syntyneeseen reikään. Reiän syntymisen ehkäisyyn kannattaa välttää ainakin liian isoa rakoa hitsattavien kappaleiden välillä, hitsaamista ruosteiseen peltiin (syöpynyt liian ohueksi) ja hitsisulan liian korkeaa lämpötilaa.
- Lanka jumii koko ajan, eihän tällä edelleenkään tee mitään? Halvan koneen lankaputki (mikä lie nimeltään) on herkkä moninkertaisille kiepeille, litistymiselle painon alla (omat jalat) sekä langan kuljetuspyöristä putkeen siirtyvällä metallisilpulle. Myös kuljetuspyörien kireyden säätö on havaintojeni mukaan riippuvainen jäljellä olevan langan määrästä, joten työn edetessä pientä säätöä saa olla vähän väliä tekemässä. Jos langan syöttöpyörä pääsee luistamaan langalla, se mankeloi lankaan helposti tasanteen, mikä ei enää kulje letkun läpi kunnolla. Letkun pituus lankaa pois hieman konetta auttamalla (vetämällä langasta) ja taas mennään. Samoin liian kireä syöttöpyörä saattaa rutata ohuen langan koneen sisään. Kaiken kaikkiaan langan jumiutuminen ja tökkiminen tuntuu olevan näiden laitteiden heikoimpia kohtia, pientä putsausta saa olla koko ajan tekemässä.
- Mitä lankaa peltihommiin? Mahdollisimman ohutta. Mukana tulleella 0,9mm langalla meni pakoputket ihan kivasti ja hankkimallani 0,8mm langalla onnistui 0,75mm paikkapeltien hitsaus ihan kohtuullisesti. Vähänkin ohueksi päässyt ruosteinen autonpelti ei kuitenkaan näillä langoilla onnistunut - ehkä vielä ohuempi lanka olisi hyvä. Joka tapauksessa kannattaa panostaa langan laatuun, ei niinkään määrään.
- Miten tiedän hitsisulan lämpötilan oikeaksi? Hitsin jälkeensä jättämä sauma näkyy maskin lasin läpi hehkuvana vanana jos säädöt on alkujaan kunnossa, muuten näkyy vain valokaaren räpsymistä. Jos sauma näkyy kirkaasti lasin läpi, se hehkuu valkohehkuisena ilman lasia katsottuna ja metalli on käytännössä sulaa nestettä. Tällöin hitsattavaan materiaaliin palaa helposti reikä tai sula valahtaa "ohi". Kannattaa kokeilla langan syöttönopeuden vaihtelua sekä hitsaamista lyhyemmillä saumoilla ja jäähdyttele välillä.
- Kone ei sytytä kunnolla tai ei lainkaan? Ihan yleisesti voi tarkistaa, että maadotus on kunnossa. Erityisesti ydintäytelankakoneiden ongelma on pölymäisen palojätteen kuorruttama pinta, joka ei johda sähköä. Käytä teräsharjaa jokaisen sauman puhdistamiseen ennen uuden aloitusta, niin säästyt suurelta osin sytytysongelmilta.
- Voiko halvalla valovirtakoneella hitsata ruosteista peltiä? Tässä on syytä uskoa jopa nettiä: ei pysty, ainakaan mitenkään asiallisesti. Jos vain suinkin mahdollista, poista ruostunut pelti kokonaan ja hitsaa vain terveitä peltejä toisiinsa. Jos kuitenkin aiot kokeilla ruosteisen pellin hitsaamista, niin varaudu siihen, että reikiä palaa äärimmäisen helposti. Varaa mahdollisimman ohutta lankaa ja yritä aina aloittaa hitsaaminen ruosteettomasta pellistä, uudesta tai kasvata hitsaussauma ruosteen päälle terveen pellin kautta, näin saat tarvitsemaasi ainevahvuutta hitsattavaan kohtaan - ilman sitä tehtävä on mahdoton.
Kuvassa näkyy hyvin minkälaista jälkeä ydintäytelankakoneella saa aikaan: ruosteinen kohta palaa puhki (yläreunassa keskellä), reikien täyttö tekee mahdottomia makkaroita ja klönttejä (rei'än vieressä ja kuvan vasemmassa yläreunassa) mutta kunnolliseen peltiin saa (sattumalta) aikaan ihan toimivaakin saumaa.
Ai niin, Sierran peltityöt on tältä erää tehty, jätän rekisterikilven tienoon ruosteet ja apukuskin puolen toiseen kertaan. Maalasin nyt korjatun kohdan alle sinkkimaalia sekä kyljen, että pohjan puolelle, sen jälkeen vielä valkoinen pohjamaali. Edessä on vielä muutamien kolojen kittaus ja pintamaali sekä ruostesuojamassa pohjaan.
Kommentit