Taistelu ruostetta vastaan - episodi N

Tämähän on jo hävitty taistelu - niinhän usein sanotaan ruostekorjausten yhteydessä. Tälläkin kertaa korjattavaa löytyi enemmän kuin alkuun ajattelin ja ulkopuolelta arvioin. Laitetaan tämä jatko-osa tähän nyt nähtäville siltä varalta, että joko törmäät samaan tai ajattelit oikaista korjauksessa. Tee meille kaikille palvelus ja tee parhaasi, jos ryhdyt hommaan ollenkaan. :-I

Ulkopuolelta katsottuna pohja näytti varsin kohtuulliselta lukuunottamatta sitä apukuljettajan istuimen toista takajalkaa, jonka kannake oli selvästi ruostunut. Sisäpuolelta lähtökohta oli tämä - koko helma oli täysin ruostunut pohjan ja helman saumasta. Käytännössä se oli niin pehmeä, ettei mitään säästettävää jäänyt - kuinka tämä näin voi olla?


Tuo helman rakenne on Sierassa (ja ymmärtääkseni käytännössä kaikissa muissakin autoissa) semmoinen, että pohjalevy ja ulkohelma taittuvat molemmat alaspäin muodostaen autojen ovien alla näkyvän helmapokkauksen. Näiden kahden väliin jää vielä sisempi helmapelti, jonka muodostaa lattiasta sisäpuolella ylös nousevan seinän. Joissain autoissa on lisäksi vielä erilaisia tukia tai vahvikkeita joko osalla tai koko helman matkalla. Sierrassa (ainakin 3ov mallissa) lisätuki on kuljettajan turvavyön kiinnityksestä taaksepäin.

Syy ruostumiseen sisäpuolelta johtuu kahdesta asiasta: alkuperäinen rakenne on altis ruosteelle ja sen korjaus on tehty huonosti. Ruostealttius johtuu sitten taas edelleen monesta asiasta, mutta syytettäköön tässä nyt ainakin helman sisään kanavoitua kattoluukun viemäröintiä (joka menee aikaa myöten tukkoon ja vuotaa tippavedet helman sisään), sisään vuotavaa vettä lämmpärin kennosta tai helman molempien päiden keräämää moskaa ja auton äänieristeen ja lattiamaton muodostamaa hautomoa (äänieriste sitoo vettä - se on jotain lumppua ja lattiamatto on muovipintainen lapinnaltaan estäen kosteuden tehokkaan haihtumisen).

Se pahempi syy tämän yksilön nykyiseen ruosteongelmaan on kuitenkin se, että ensimmäinen korjaus on tehty huonosti mutkat oikoen. Pahin virhe on ollut jättää vanha ruostunut pelti paikoilleen ja korjata lattiapelti ja sisähelma päälle laitetuilla kulmalistoilla! Käytännössä tämä on tehty siten, että alapuolelle helmaan on hitsattu ratsupaikalla yksi lista ja sisäpuolelle toinen. Nopeaa ja suhteellisen yksinkertaista, mutta käytännössä paikalla ei ole ollut kovin pitkää eliniän odotetta. Ohessa näkyy vielä lattiasta irti leikattu pala, missä on paikoilleen jätetty ruostunut pelti kahden listan välissä.


Luultavasti helman sisälle on ruiskutettu jotain kotelosuojaa koska alapuoli oli edes jonkinlaisessa kunnossa, mutta tuo sisäpuoli oli todella pahasti ruostunut. Sisällä hautova kosteus on tehnyt tepposet arvioitua nopeammin, koska pintakäsittelyksi on arvioitu riittävän alustan kiveniskumassa! Ei muuten riitä - kiveniskumassa ei sulje pintaa kosteudelta mutta sulkee ruosteen sisäänsä!

Loppu olikin vain sitä kaikkien automiesten rakastamaa ruostekorjaamista. Vahaa pois ja uutta suorasta pellistä takaisin paikoilleen migiliimalla. Oma laitteistoni ja taitoni ei tässä hommassa oikein kohdanneet, mutta kyllä tuo korjaus aina edellisen voittaa. Laitoin muuten pellin pinnalle ensin sinkkipohjan ja sitten ruosteenestopohjamaalin. Pintaväriäkin ruiskin lopuksi ja alapuolen viimeistelin muun pohjan näköiseksi kiveniskumassalla.

Kommentit