Loppukiri

Maailmassa ei tulisi varmaan mitään valmiiksi ilman projektityöläisille niin tuttua loppukiriä. Ihan henkilökohtaisesti tämä tuli huomattua, kun aika vaan tuntui loppuvan kesken tuota kesäautoa tusatessa. Kannethan sain paikoilleen viimeeksi ja nyt oli vuorossa niiden pakosarjojen laitto.

Pakosarjat olivat kopio Marteliuksen sarjoista (tai aidot sarjat osina, en tiedä), eli pieni nippu taivutettuja käyriä mitkä piti katkoa merkityistä kohdista ja hitsata paikoilleen. Laipat olin hankkinut jo vuosia sitten (kun sain halvalla).

Eihän tuo putkien hitsailu mitään herkkua ole. Tämä minun no-gas migi hitsaa kyllä putket yhteen, mutta jälki ei ole järin kaunis. Erityisesti paksujen ja ohkaisten osien yhteenliittäminen (kuten pakosarja putki laippaan) osoittautui hankalaksi. Kaiken kaikkiaan kahden lohkon putkien hitsailuun, katkomiseen ja sovittämiseen meni aikaa noin 8h.

Peltisarjat ovat kuitenkin nyt onnellisesti paikoillaan ja moottorin lopulinen kasaaminen ja koekäyttö odottaa. Jäljellä on imuilmakotelon ja kaasuläppäkotelon asentaminen ja moottoria ympäröivien vesi- ja alipaineletkujen kiinnitys ja uuden jäähdytysnesteen lisääminen.

Luultavasti moottorin sytytysennakko on pielessä, kun virranjakajan asentaminen männäpäivänä ei sujunutkaan ihan kuin elokuvissa. Jostain syystä äljypumpun akseli oli vinossa paikoillaan ja virranjakajan asnetamisen yhteydessä sen asento muuttui melko varmasti. No, jotenkin senkin saa varmaan säädettyä.